Kartta - Gəncə (Ganja)

Gəncə (, myös Gandža ;, tai Ганджа́, Gandža ; vuosina 1804–1918 Jelizavetpol ja vuosina 1935–1989 Kirovabad ) on Azerbaidžanin toiseksi suurin kaupunki. Se sijaitsee Pienen-Kaukasuksen koillispuolella Kuran sivujoen Gəncəçayn varrella 375 kilometriä Bakusta länteen. Kaupunki muodostaa erillisen hallintoalueen, joka rajoittuu Göygölin ja Samuxin piireihin. Asukkaita on 314 600 henkeä (vuonna 2010).

Aikaisemmin kaupungissa oli huomattavat armenialais- ja venäläisvähemmistöt (27,1 ja 13,4 % vuonna 1959). Vuoden 1999 väestönlaskennan mukaan 98,5 % asukkaista on azereja.

Gəncə on perustettu 400- tai 600-luvulla. 900-luvulta 1200-luvun alkuun saakka se oli huomattava kaupan, käsityöammattien ja kulttuurielämän keskus. Vuoden 1138 tuhoisan maanjäristyksen jälkeen kaupunki siirrettiin uudelle paikalle. Se tunnetaan runoilija Nizamin kotipaikkana. Mongolit hävittivät Gəncən vuonna 1231, minkä jälkeen sen kehitys taantui. Nykyiselle paikalleen kaupunki siirrettiin 1600-luvun alussa.

1700-luvulla kaupungista tuli Gəncən kaanikunnan keskus. Sen ensimmäinen hallitsija oli Persian Nadir-šaahia vastaan taistellut Şahverdi-kaani. Gəncən kaanikunta tasapainoili Persian, Turkin ja Venäjän laajentumispyrkimysten keskellä sekä kävi sotaa Karabahin kaanikuntaa ja Georgiaa vastaan. Cavad-kaani tuki persialaisten hyökkäystä vuonna 1795.

Venäläiset valtasivat Gəncən vuonna 1804 ja nimesivät sen Jelizavetpoliksi (ven. Елизаветпо́ль) Aleksanteri I:n puolison mukaan. Vuonna 1868 siitä tuli Jelizavetpolin läänin keskus. Vuonna 1883 rakennettiin kaupungin läpi kulkeva rautatie. Vuonna 1892 Jelizavetpolissa oli 25 800 asukasta, joista 52,0 % oli azereja ja 40,9 % armenialaisia. Asukkaat harjoittivat etupäässä puutarhanhoitoa, viininviljelyä ja silkin tuotantoa.

Vuonna 1918 Gəncə oli muutaman kuukauden ajan itsenäisen Azerbaidžanin tasavallan pääkaupunki. Puna-armeija valtasi sen toukokuussa 1920. Vuonna 1935 kaupunki nimettiin Sergei Kirovin mukaan Kirovabadiksi (ven. Кироваба́д). Neuvostoaikana siitä kehittyi huomattava teollisuuskeskus. Vuonna 2020 Armenia ampui kaupunkiin ohjuksia, kun oli käynnissä sota.